Usein kysytyt kysymykset

Kuluva viikkonumero lasketaan ISO 8601 -standardin mukaan: viikko alkaa maanantaina ja päättyy sunnuntaina. Viikkonro.fi näyttää tämänhetkisen viikon numeron, alkamis- ja päättymispäivän sekä sen, monesko viikko vuodesta on kyseessä. Numero päivittyy automaattisesti joka maanantai kello 00.00.

Sama kuin kuluva viikkonumero – katso se etusivun laskurista. Suomessa viikot numeroidaan ISO 8601 -standardilla, ja vuoteen mahtuu 52 tai 53 viikkoa.

Tämän päivän viikkonumero näkyy etusivulla. Viikko vaihtuu aina maanantaina, joten numero päivittyy automaattisesti viikon alussa.

Viikkonumero kertoo, monesko vuoden viikko on meneillään. Suomessa numerointi seuraa ISO 8601 -standardia, jossa vuoden ensimmäinen viikko on se, johon osuu vuoden ensimmäinen torstai. Vuodessa on 52 tai 53 viikkoa.

Etusivu näyttää kuluvan viikon numeron sekä sen alkamis- (maanantai) ja päättymispäivän (sunnuntai).

Valitse päivämäärä etusivun päivämäärähausta, niin näet kyseisen päivän viikkonumeron, vuoden ja viikon ajanjakson – minkä tahansa menneen tai tulevan päivän osalta.

Syötä päivämäärä etusivun hakuun; palvelu kertoo sen viikkonumeron ISO 8601 -standardin mukaan.

Etsi se maanantai, joka edeltää päivämäärää tai on sama päivä, ja katso kyseisen maanantain viikkonumero — koko maanantaista sunnuntaihin kestävä jakso kuuluu samaan viikkoon. Viikkonro.fi laskee minkä tahansa päivämäärän viikon automaattisesti.

Näet tulevan viikon etusivun laskurista tai avaamalla suoraan seuraavan viikon sivun. Uusi viikko alkaa aina maanantaista.

Ei voi. ISO 8601 -standardissa jokainen päivä kuuluu täsmälleen yhteen viikkoon. Vuodenvaihteessa päivä voi kuitenkin kuulua eri vuoden viikkoon kuin mitä kalenterivuosi antaisi olettaa: esimerkiksi 1. tammikuuta voi kuulua edellisen vuoden viikkoon 52 tai 53.

Vk on suomen kielen lyhenne sanasta viikko. Merkintä vk 30 tarkoittaa samaa kuin viikko 30. Sitä käytetään yleisesti työpaikoilla, aikatauluissa ja toimitusilmoituksissa.

Vko on vaihtoehtoinen lyhenne sanasta viikko, ja se tarkoittaa täsmälleen samaa kuin vk. Molemmat ovat yleisiä suomalaisessa käytössä: vko 8 ja vk 8 viittaavat samaan kahdeksanteen viikkoon.

Merkintä viikko 30/2026 tarkoittaa vuoden 2026 kolmattakymmenettä viikkoa. Kauttaviivan jälkeinen luku on vuosi. ISO 8601 -standardin mukainen kansainvälinen kirjoitusasu samalle viikolle on 2026-W30.

Suomessa yleisimmät muodot ovat viikko 30, vk 30 ja vko 30. Vuosiluku lisätään kauttaviivalla (viikko 30/2026) tai pilkulla. Kansainvälisissä ja teknisissä yhteyksissä käytetään ISO-muotoa 2026-W30.

Eroa syntyy kahdesta eri numerointitavasta. ISO 8601 -standardissa viikko alkaa maanantaista ja vuoden ensimmäinen viikko sisältää ensimmäisen torstain. Yhdysvaltain käytännössä viikko alkaa sunnuntaista ja viikko 1 on se, johon 1. tammikuuta osuu. Suomessa käytetään aina ISO-viikkoa.

Suomessa ja koko Euroopassa viikko alkaa maanantaista ja päättyy sunnuntaihin ISO 8601 -standardin mukaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa viikko alkaa usein sunnuntaista.

Maanantai. ISO 8601 -standardin mukaan viikko alkaa aina maanantaista.

Viikko vaihtuu sunnuntain ja maanantain välisenä yönä kello 00.00. Jokainen viikko kestää tasan seitsemän vuorokautta.

Kansainvälinen standardi päivämäärien ja viikkojen esittämiseen: viikko alkaa maanantaista, ja vuoden ensimmäinen viikko sisältää vuoden ensimmäisen torstain.

Eivät. Eurooppa käyttää ISO 8601:tä, kun taas esimerkiksi Yhdysvalloissa viikko alkaa sunnuntaista ja viikko 1 määritellään eri tavalla.

Vuoden ensimmäinen viikko on se, joka sisältää vuoden ensimmäisen torstain (aina 4. tammikuuta). Siitä eteenpäin jokainen maanantaista alkava jakso kasvattaa viikkonumeroa yhdellä.

Viikko 1 on se viikko, johon osuu vuoden ensimmäinen torstai – käytännössä aina viikko, joka sisältää 4. tammikuuta.

Se riippuu viikonpäivästä: jos 1. tammikuuta on maanantain ja torstain välillä, se kuuluu viikkoon 1; jos perjantain ja sunnuntain välillä, se kuuluu edellisen vuoden viimeiseen viikkoon (52 tai 53).

Sama kuin 1. tammikuuta: joko uuden vuoden viikkoon 1 tai edellisen vuoden viikkoon 52/53, viikonpäivästä riippuen.

Koska viikko lasketaan kokonaisena maanantaista sunnuntaihin, vuoden ensimmäiset päivät voivat kuulua edellisen vuoden viimeiseen viikkoon, jos kyseisen viikon torstai osuu vielä vanhalle vuodelle.

Useimmissa vuosissa on 52 viikkoa. Noin joka viides tai kuudes vuosi on 53 viikon vuosi.

Vuodessa on 53 viikkoa, kun se alkaa torstaista, tai kun karkausvuosi alkaa keskiviikosta.

Vuodessa on 53 viikkoa kahdessa tapauksessa: kun 1. tammikuuta on torstai, tai kun karkausvuosi alkaa keskiviikkona. Kaikkina muina vuosina viikkoja on 52. Sääntö toistuu keskimäärin joka viides tai kuudes vuosi.

53 viikon vuosia ovat muun muassa 2026, 2032, 2037, 2043 ja 2048. Vuosi 2020 oli edellinen. Muina vuosina viikkoja on 52.

Puolessa vuodessa on noin 26 viikkoa. Tarkka jako riippuu vuodesta: 52 viikon vuonna ensimmäiselle vuosipuoliskolle osuu viikot 1–26 ja jälkimmäiselle 27–52, kun taas 53 viikon vuonna jälkimmäinen puolisko on viikon pidempi.

Kuukaudessa on 4–5 viikkoa. 30- ja 31-päiväiset kuukaudet ulottuvat käytännössä viidelle eri viikolle, koska kuukausi alkaa harvoin maanantaista. Helmikuussa on tasan neljä viikkoa vain silloin, kun se alkaa maanantaina eikä ole karkausvuosi.

Kuluneiden viikkojen määrä on nykyinen viikkonumero miinus yksi. Esimerkiksi viikolla 30 vuodesta on kulunut 29 täyttä viikkoa ja jäljellä on 22 tai 23 viikkoa sen mukaan, onko vuodessa 52 vai 53 viikkoa.

Vuonna 2026 on 53 viikkoa, koska vuosi alkaa torstaista.

Vuonna 2025 on 52 viikkoa.

Vuonna 2024 on 52 viikkoa.

Vuonna 2027 on 52 viikkoa.

Ei. ISO 8601 -viikkonumerointi tuottaa aina joko 52 tai 53 viikkoa vuodessa, ei koskaan enempää.

Katso tarkka viikkomäärä kuluvan vuoden sivulta – se laskee viikot automaattisesti oikein.

Viikko 53 on ylimääräinen viikko, joka esiintyy vain 53 viikon vuosina. Se on vuoden viimeinen viikko ennen seuraavan vuoden viikkoa 1.

Jouluaatto 24.12., joulupäivä 25.12. ja tapaninpäivä 26.12. osuvat useimmiten viikolle 52, mutta joinakin vuosina viikolle 51 sen mukaan, mille viikonpäivälle 24.12. sattuu.

Juhannuspäivä on lauantai, joka osuu 20.–26. kesäkuuta, joten juhannus osuu useimmiten viikolle 25 ja toisinaan viikolle 26. Juhannusaatto on sitä edeltävä perjantai. Vuodesta 1955 lähtien juhannusta on vietetty kiinteän päivämäärän sijaan aina viikonloppuna.

Vappu eli 1. toukokuuta osuu viikolle 17 tai 18 vuodesta riippuen. Vappuaatto on 30. huhtikuuta. Vappu on Suomessa virallinen vapaapäivä riippumatta siitä, mille viikonpäivälle se osuu.

Kuukausi ulottuu tavallisesti 4–6 eri viikolle, koska ISO-viikot kulkevat maanantaista sunnuntaihin eivätkä noudata kuukausirajoja. Kuukauden ensimmäinen ja viimeinen viikko ovat siksi usein osittaisia ja jaettuja edellisen tai seuraavan kuukauden kanssa.

Koska viikko on aina kokonainen maanantaista sunnuntaihin kestävä jakso. Jos kuukausi alkaa esimerkiksi keskiviikkona, kyseinen viikko alkoi jo edellisen kuukauden puolella maanantaina, ja se lasketaan yhdeksi ja samaksi viikoksi.

Viikkokalenteri on kalenterinäkymä, jossa vuoden jokainen viikko näkyy omalla rivillään viikkonumeron ja päivämäärävälin kanssa. Se helpottaa aikataulutusta, kun tapahtumiin viitataan viikkonumeroilla eikä päivämäärillä.

Viikkonro.fi:ssä on jokaiselle vuodelle oma tulostettava kalenteri, joka on muotoiltu mahtumaan A4-arkille vaakasuunnassa. Kalenteri sisältää kaikki vuoden viikot numeroineen ja päivämäärineen sekä suomalaiset pyhäpäivät.

Kyllä. Tulostettavan kalenterin voi tallentaa PDF-tiedostoksi valitsemalla selaimen tulostusvalikosta tulostimen sijaan Tallenna PDF-muotoon. Kalenterin asettelu on suunniteltu A4-kokoon, joten se säilyy siistinä.

Näkyvät. Suomalaiset arkipyhät kuten uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäinen, vappu, helatorstai, juhannus, pyhäinpäivä, itsenäisyyspäivä ja joulu on merkitty kalenteriin viikkonumeroiden rinnalle.

Pääsiäispäivä on ensimmäinen sunnuntai kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeen, joten se osuu 22. maaliskuuta ja 25. huhtikuuta välille. Pitkäperjantai on kaksi päivää sitä ennen ja 2. pääsiäispäivä sitä seuraava maanantai.

Pääsiäinen määräytyy kuukalenterin mukaan, toisin kuin kiinteät juhlapäivät. Ajankohta lasketaan computus-nimisellä säännöllä: pääsiäispäivä on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Siksi se voi vaihdella yli kuukauden verran vuodesta toiseen.

Juhannuspäivä on lauantai, joka osuu 20.–26. kesäkuuta, ja juhannusaatto sitä edeltävä perjantai. Ennen vuotta 1955 juhannusta vietettiin kiinteästi 24. kesäkuuta, mutta lakimuutoksen jälkeen se siirrettiin aina viikonloppuun.

Suomen 13 virallista pyhäpäivää ovat uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, 1. pääsiäispäivä, 2. pääsiäispäivä, vappu, helatorstai, helluntai, juhannuspäivä, pyhäinpäivä, itsenäisyyspäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä. Jouluaatto ja juhannusaatto eivät ole virallisia pyhäpäiviä, vaikka ne ovat käytännössä monilla aloilla vapaita.

Jouluaatto ei ole virallinen arkipyhä eikä pyhäpäivä, mutta se on useimmilla aloilla työehtosopimuksen mukainen vapaapäivä. Sama koskee juhannusaattoa. Viralliset joulupyhät ovat joulupäivä 25.12. ja tapaninpäivä 26.12.

Helatorstai on 39 päivää pääsiäispäivän jälkeen, aina torstaina, ja osuu 30. huhtikuuta ja 3. kesäkuuta välille. Se on virallinen vapaapäivä Suomessa.

Pyhäinpäivä on lauantai, joka osuu 31. lokakuuta ja 6. marraskuuta välille. Se on virallinen vapaapäivä ja osuu useimmiten viikolle 44.

Loppiaista vietetään aina 6. tammikuuta riippumatta siitä, mille viikonpäivälle se osuu. Se on Suomessa virallinen vapaapäivä ja päättää joulunajan.

Itsenäisyyspäivä on aina 6. joulukuuta, joten sen viikonpäivä vaihtuu vuosittain. Toisin kuin juhannusta tai pyhäinpäivää, sitä ei siirretä viikonloppuun. Se osuu useimmiten viikolle 49.

Vain juhannuspäivä ja pyhäinpäivä on määritelty siirtyviksi lauantaipäiviksi. Muut arkipyhät kuten vappu, loppiainen ja itsenäisyyspäivä pidetään kiinteinä päivämäärinä, vaikka ne osuisivat viikonlopulle — jolloin ylimääräistä vapaapäivää ei tule.

Hiihtoloma on porrastettu kolmelle peräkkäiselle viikolle alueittain: Etelä-Suomi lomailee ensimmäisenä, Väli-Suomi seuraavana ja Itä- ja Pohjois-Suomi viimeisenä. Käytännössä lomat osuvat viikoille 8–10. Tarkat viikot vahvistaa jokainen opetuksen järjestäjä erikseen.

Porrastus jakaa matkailun ja majoituksen kysyntää kolmelle viikolle sen sijaan, että koko maa lomailisi samaan aikaan. Aluejako on vakiintunut: etelä ensin, keskiosa toisena, itä ja pohjoinen viimeisenä.

Syysloma osuu useimmilla paikkakunnilla viikolle 42, eli lokakuun puolivälin tienoille. Osa kunnista pitää loman viikolla 41 tai 43. Tarkka ajankohta päätetään kunnittain.

Peruskoulun lukuvuosi päättyy viikon 22 lauantaina, eli toukokuun lopun ja kesäkuun ensimmäisten päivien välillä, ja uusi lukuvuosi alkaa yleensä elokuun puolivälissä viikolla 32–33. Kesäloma kestää siis noin 10 viikkoa.

Joululoma alkaa tavallisesti joulua edeltävällä viikolla, viikon 51 tienoilla, ja päättyy loppiaisen 6. tammikuuta jälkeen. Tarkat päivät vaihtelevat kunnittain ja lukuvuosittain.

Loma-ajoista päättää jokainen opetuksen järjestäjä eli käytännössä kunta tai koulutuskuntayhtymä. Siksi lomaviikot voivat vaihdella naapurikuntienkin välillä. Lukuvuoden päättyminen viikon 22 lauantaina on kuitenkin säädetty valtakunnallisesti.

Kuukaudet numeroidaan 1–12 tammikuusta joulukuuhun: tammikuu 1, helmikuu 2, maaliskuu 3, huhtikuu 4, toukokuu 5, kesäkuu 6, heinäkuu 7, elokuu 8, syyskuu 9, lokakuu 10, marraskuu 11 ja joulukuu 12.

Päivän järjestysluku vuodessa on 1–365, karkausvuonna 1–366. Esimerkiksi 1. heinäkuuta on tavallisena vuonna vuoden 182. päivä ja karkausvuonna 183. päivä.

Vuosi jakautuu neljään neljännekseen: Q1 kattaa tammi–maaliskuun, Q2 huhti–kesäkuun, Q3 heinä–syyskuun ja Q4 loka–joulukuun. Kukin neljännes on noin 13 viikkoa pitkä.

Vuodessa on tavallisesti 260–262 maanantaista perjantaihin osuvaa arkipäivää. Kun niistä vähennetään Suomessa virallisiksi arkipyhiksi osuvat päivät, työpäiviä jää yleensä noin 252–256. Työehtosopimukset ja työpaikkakohtaiset vapaat, kuten jouluaatto tai juhannusaatto, voivat pienentää määrää.

Käytä kaavaa =ISOVIIKKONRO(A1), jossa A1 on päivämäärä. Englanninkielisessä Excelissä kaava on =ISOWEEKNUM(A1). Vanhempi =VIIKKO.NRO-kaava voi antaa eri tuloksen vuodenvaihteessa, jos siinä ei käytetä ISO-viikkonumerointia vastaavaa palautustyyppiä.

Google Sheetsissä kaava on =ISOWEEKNUM(A1), jossa A1 sisältää päivämäärän. Se noudattaa ISO 8601 -standardia ja antaa saman tuloksen kuin suomalaiset kalenterit.

Outlookin työpöytäversiossa valitse Tiedosto → Asetukset → Kalenteri ja rastita kohta Näytä viikkonumerot kuukausinäkymässä. Numerot ilmestyvät kalenterin vasempaan reunaan.

Viikkonumero on lyhyt ja yksiselitteinen tapa viitata ajanjaksoon ilman tarkkoja päivämääriä. Ilmaisu "toimitus viikolla 34" on selkeämpi ja joustavampi kuin päivämääräväli, ja se toimii samalla tavalla eri maiden välillä Euroopassa.

iPhonen Kalenteri-sovellus ei näytä viikkonumeroita oletuksena. Ne saa näkyviin Asetukset → Kalenteri → Viikkonumerot. Kuukausinäkymässä numerot ilmestyvät rivien vasempaan reunaan. Vaihtoehtoisesti viikkonumeron voi tarkistaa selaimesta.

Google-kalenterin Android-sovelluksessa viikkonumerot kytketään päälle valikosta Asetukset → Yleiset → Näytä viikkonumero. Androidin oma kalenterisovellus vaihtelee valmistajittain, eivätkä kaikki tue viikkonumeroita lainkaan.

Google-kalenterin asetuksissa on erillinen valinta viikkonumeroiden näyttämiseen.

Kyllä. Tulostettava viikkokalenteri listaa kaikki vuoden viikot päivämäärineen yhdellä sivulla.

Viikon sivu näyttää saatavilla olevat varmennetut suomalaiset nimipäivät päiväkohtaisesti. Päivä jää ilman nimipäiväriviä, jos varmennettua tietoa ei ole saatavilla.

Viikon oma sivu kertoo, osuuko viikolle virallisia arkipyhiä tai muita merkkipäiviä.

Jokaisen viikon sivulla näkyvät auringonnousu- ja laskuajat sekä valoisan ajan pituus (Helsinki).

Viikkonumeroita käytetään laajasti työelämässä, kouluissa, projektien aikataulutuksessa ja logistiikassa esimerkiksi toimitusten ja tapaamisten ajoittamiseen.

Kyllä. Lukujärjestykset, jaksot ja lomat ilmoitetaan usein viikkonumeroina.

Kyllä. Viikko Nro on täysin ilmainen ja mainokseton, eikä käyttö vaadi rekisteröitymistä.

Kyllä. Sivusto on optimoitu mobiili-, tabletti- ja työpöytäselaimille.

Ei. Kaikki toiminnot ovat käytettävissä ilman tiliä tai kirjautumista.

Viikkonro.fi toimii suoraan selaimessa puhelimella, tabletilla ja tietokoneella ilman asennusta. Sivun voi lisätä puhelimen aloitusnäytölle pikakuvakkeeksi, jolloin se avautuu kuin sovellus.